Jalasjärvi-Seura ry:n perustaminen
Vuonna 1936 pidetty maatalousnäyttely oli alkusysäys Jalasjärvi-Seuran toiminnalle. Maatalousnäyttelyn päätoimikunta perusti erityisen museotoimikunnan puheenjohtajana vaatturi Yrjö G. Ritola. Toimikunta järjesti koko pitäjää kattavan vanhojen esineiden keräyksen. Nämä järjestettiin museo-osastoksi nro. 2493 kirkonmäellä sijainneeseen siunauskappeliin. Esineistöä kertyi niin runsaasti, että osastoa jouduttiin laajentamaan vielä Iloniemen koulun tiloihin. Näyttelyn jälkeen pääosa esineistöstä, joka oli luovutettu tulevalle Jalasjärven museolle, varastoitiin mainitun siunauskappelin talvihautaosaan, Iloniemen koulun ulkovarastoihin ja Kaunismäen pappilan piharakennuksiin odottamaan museon toiminnan käynnistymistä ja ennen kaikkea sen toimipaikkaa.
Vuonna 1939 pitäjään perustettiin maatalousnäyttelyn museotoimikunnan (Y.G. Ritolan) aloitteesta Jalasjärven kotiseutu- ja museoyhdistys. Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin: sahanomistaja Juho E. Kurikka puheenjohtajaksi, vaatturi Y.G. Ritola varapuheenjohtajaksi, rouva Vera Sandmark sihteeriksi ja muiksi jäseniksi pastori Uuno Taipale, tohtori Santeri Leskinen, maanviljelijä Ludvig Koski-Lammi, maanviljelijä Uuno Yrjänä ja opettaja Heikki Risku. Sotavuodet keskeyttivät perustetun yhdistyksen toiminnan. Sotien jälkeen yhdistyksen toiminta käynnistyi uudelleen. Varsinaisesta museorakennuksesta ei ollut tietoakaan. Jalasjärvi-Seura ry rekisteröitiin yhdistykseksi 1954.

Seura saa museoalueen ja oman museorakennuksen
Vuonna 1955 säädettiin ns. siemenviljalaki, jolloin valtio määrättiin huolehtimaan viljelijöiden siemenviljatarpeesta. Näin lainajyvästön toiminta kävi tarpeettomaksi. Jalasjärven lainajyvästö lahjoitti museoalueen tontin tasan Jalasjärvi-Seuralle ja Jalasjärven Hevosjalostusyhdistykselle. Tosin myöhemmin kävi ilmi, että lahjan saajien sijasta tontin omistikin edelleen Jalasjärven seurakunta, vaikka alue oli erotettu itsenäiseksi tilaksi. Seura oli siis saanut oman museoalueen ja sillä olevan lainajyvästön makasiinin.
Seura osti kaksi alueeseen rajoittuvaa tilaa 1960- ja 1970-luvuilla ja vielä 1980-luvun lopulla yhden tilan. Kun vielä 1980-luvun lopulla ostettiin Hevosjalostusyhdistykseltä näyttelyhalli ja 1990-luvun alussa seurakunnalta alueen varastorakennus sekä Jalasjärven soittokunnalta seuran sen kanssa yhteisesti omistaman Pelimannituvan puolisko, ovat kaikki alueen rakennukset nykyisin Jalasjärvi-Seuran omistamia. Aikoinaan ”lahjoituksena” saadusta tontista seura maksaa seurakunnalle vuokraa.

Museoalue ennen toimintaa
Joulukuun 19. päivänä 1596 Nuijasodan miehet majailivat Jalasjärvellä matkallaan kohti Nokiaa. Perimätiedon mukaan majoituspaikkana olisi ollut juuri Museonmäki ja Jalasjoen toisella puolella Kannonkylässä oleva Ilkanmäki. Täällä Jaakko Ilkka tuomitsi kapinaan kiihottajien päämiehen Mauno Matinpoika Peltoniemen kuolemaan, ja teloitus suoritettiin hukuttamalla avantoon Jalasjärven jäällä.
Lähes sata vuotta myöhemmästä ajasta taas kertoo Museonmäellä oleva lempääläisten kala-aitta, joka on sijainnut Luopajärven Sikaniemessä noin 40 muun aitan kanssa. Hämäläiset kulkivat täällä eräkäynneillä, ja tuonkaltaisia majoja Jalasjärvellä on ollut myös ”yläjuoksun” muillakin järvillä.

Makasiinien mäki
Nykyinen Makasiinimuseo oli siis aikoinaan lainajyvästön makasiini, joka rakennettiin kirkonmäelle vanhan seurakuntatalon paikkeille vuonna 1873. Rakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1915. Makasiinissa saattoi olla vuosittain jopa 6000 hehtolitraa siemenviljaa, jota lainattiin 5% korolla. Takaisinmaksun piti olla siis itävää. Jos halla turmeli sadon, siirtyi takaisinmaksu seuraavaan vuoteen, ja jyvästöstä jouduttiin ottamaan tälle uudelle vuodelle lisää siemenlainaa. Lainajyvästö oli siis jalasjärveläisten ensimmäinen pankki.
Lainamakasiinin eteläpuolella, Museonmäen korkeimmalla kummulla, oli kruunumakasiini, jonne kerättiin kruunun (valtion) viljaverot, ja josta voitiin jakaa kovan katovuoden tultua apua nälänhätään. Sen tarkka rakentamisajankohta ei ole tiedossa, mutta kruununmakasiini oli varmaankin Museonmäen ensimmäinen makasiini, koska se sijaitsi mäen korkeimmalla kohdalla. Rakennusajankohdan uskotaan olleen 1850-luvun paikkeilla. Kruununmakasiinista tehtiin Hakkolan kansakoulu 1930-luvun alkuvuosina.
Lainamakasiinin pohjoispuolella, sen välittömässä läheisyydessä, oli vielä ”vaivaismakasiini”, jonne kerättiin ns. vaivaismaksut. Niillä maksettiin hoitomaksut, kun orpoja ja yksinäisiä vanhuksia sijoitettiin huutokaupalla hoitotaloihin. Makasiini siirrettiin 1930-luvulla Jalasjärven kunnalliskodin makasiiniksi, josta se purettiin 1980-luvulla.
Jalasjärveläisillä asukkailla oli tietysti aikaisemminkin tarpeita saada eri makasiinien palveluita, mutta ne oli haettava emäseurakunnasta, Ilmajoelta, jonne ensimmäinen lainamakasiini, tosin yksityinen, perustettiin jo 1786.